Artikkelit » Dv11/15/16

Tällä kertaa yksi ja sama esittely kertookin peräti kolmesta VR:n dieselveturista. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että nämä kolme sarjaa ovat keskenään hyvin samanlaisia; tästä syystä niillä on myös yhteisiä lempinimiä, kuten Karhukoira ja Vempu. Vempun muunnoksia on mm. Vemppu, Vemputin... Mutta mistä kaikki sitten sai alkunsa? Miksi VR tilasi muutamien vuosien sisällä peräti 102 Vempua, eri sarjoissa? Se selviää nyt! Kaikki sai alkunsa vuonna 1955, jolloin Suomessa oltiin vasta siirtymässä dieselaikakauteen...

Vilkkailla ratapihoilla oli vaihtotöissä(kin) käytössä vielä höyryvetureita. Oli selvää, etteivät ne oikein täyttäneet tehokkaan vaihtotyön vaatimuksia. Tarvittiin siis moottoriveturin apua. Ja sellaisia tilattiin; 16 kappaletta Dv11-sarjan dieselvetureita, numeroin 1804-1819, joiden huippunopeus oli 75 km/h. Ensimmäiset valmistuivat 1958. Veturit maalattiin kelta-vihreiksi, kuten yllä näkyy, mutta ei aikaakaan kun veturit maalattiin puna-beigeiksi. Kuvan koneessa, 1805:ssä, on ollut jossain vaiheessa myös sini-keltainen maalaus. Veturit todettiin hyviksi, mutta epäkohtiakin oli; mainittakoon ainakin vaihteiston epävarmuus

Dv11 -sarjan koneet sijoitettiin aluksi Helsinkiin, Riihimäelle ja Tampereelle. Pian kuitenkin tilattiin lisää järjestelyvetureita; peräti 58 kappaletta. Sarjamerkinnäsi tuli Dv15, numerot 1955-2012. Uudet veturit olivat hyvin samankaltaisia kuin vanhemmatkin; eroina hieman suurempi paino, erilaiset vaihteet ja mm. ohjaamon oven ikkuna. Ohjaamossa sisällä siirryttiin tehonsäädössä "rattiin", entisen vipu-systeemin sijasta. Kun Dv15 tulivat, Dv11:ta siirtyivät Itä-Suomen ratapihoille. Dv15 olikin sitten ensimmäinen todella luotettavaksi todettu järjestelyveturi. Tätä todistaa sekin, että niitä on vieläkin, 2000-luvulla käytössä.

Kun oltiin päästy 60-luvun alkuun, päädyttiin tilaamaan vieläkin lisää vempuja, hyvien käyttökokemusten perusteella. Uusi sarja, jota tilattiin 28 kappaletta, oli Dv16, numeroin 2013-2040. Eroja Dv15-sarjaan oli suuremmat pyörät, hieman suurempi huippunopeus 85 km/h ja pikkuisen suurempi teho. Näin VR:llä oli sitten 102 kappaletta dieseljärjestelyvetureita, Vempuja.

Kaikissa Vempuissa on nykyään ohjaamosta hallittavat Vapiti-vaihtotyökytkimet. Dv11 sarja on poistettu käytöstä, yksi niistä on Toijalan veturimuseossa, Dv11 1805. Haapamäellä on kunnostettuna yksi Dv15. Dv15 sarjaa hylätään kovaa vauhtia ja seuraavaksi luvassa lienee Dv16:sta käytöstä poistaminen. Vemput ovat olleet kuitenkin merkittävä suomalainen veturisarja, jonka on valmistanut kaksi kotimaista; Valmet ja Lokomo. Vemput ovat hienoja!

Kuvassa Dv16. Myös Dv15-kuvia ja Dv11 -veturin kuva löytyvy Seisakkeelta

Tekniset tiedot

	Dv11	Dv15	Dv16
Akselijärjestys	D	D	D
Suurin nopeus	75 km/h	75 km/h	85 km/h
Pyörän halkaisija	1180 mm	1180 mm	1280 mm
Pyörästöpituus	6700 mm	6700 mm	6700 mm
Pituus puskimineen	11930 mm	11930 mm	11930 mm
Suurin akselipaino	14,5 t	15 t	15 t
Valmistaja	Valmet/Lokomo	Valmet/Lokomo	Valmet/Lokomo
Jatkuva teho	620 kW	620 kW	700 kW
Työpaino	56 t	60 t	60y t

Lähteet: Makasiiniraide ja VR 1976: Dieselveturit ja moottorivaunut, VR 1962-1987 ja VML: Ammatti - Veturinkuljettaja