Seisake.net Palaute
 

Artikkelit » Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnäinen

Historia

Edellinen sivu - Seuraava sivu

Maamme ensimmäinen satamarata

Eletään 1800-lukua. Suomeen ollaan rakentamassa rautatietä, joka siis tehtiin alkujaan Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Samoihin aikoihin oli jo tiedossa, että Sörnäisiin tulee satamarata.. Rautatieliikennehän Suomessa aloitettiin siis vuonna 1862. Jo vuonna 1858 tehtiin maastoviitoituksia Sörnäisten rataa varten. Rata rakennettiin lähtemään Fredriksbergistä, eli Pasilasta, josta se kulki Vallilan halki Suvilahden seutuville, Sörkkään. 1820-luvulla Vallilassa oli vielä ja kapea järvi Sörnäs Träsk, Sörnäisten järvi. Rata rakennettiikin pitkälti Suvilahteen aikanaan laskeneen joen uomaan, nykyisen Junatien kohdalle. Rata oli Suomen ensimmäinen pääradasta erkaantunut rata, eli sivurata. Lisäksi se oli toki myös maamme ensimmäinen satamarata.

Rata valmiiksi - uudituksia kehiin!

Rata vihittiin juhlallisin menoin käyttöön Sörnäisten upiuudessa asemarakennuksessa, joka alkujaan rakennettiin tullirakennukseksi. Tämä tapahtui, 8.2.1863. Raidetta Pasilan ja Sörnäisten välille tuli alkujaan pääraidepituudeltaan 3,37 km. Rataa ei kuitenkaan jätetty oman onnensa nojaan: ei kestänyt kauaa, kun Pasilaan rakennettiin kolmioraide niin, että satamaan voitiin liikennöidä sekä Hämeenlinnan, että Helsingin suunnista. Tuolloin Pasilassa oli vain joitakin sivuraiteita. Asiaan saatiin parannusta, kun Pasilan ratapihaa alettiin rakentaa 1889. Kolmioraide, josta onkin jo mainittu, ei jääyt kauhean pitkäikäiseksi; se purettiin 1897, kun Pasilaan alettiin rakentaa veturitalleja, joista iso osa on vieläkin tallella; joskin iso osa on myös purettu.

Satama alkaa kehittyä

Rata ei kuitenkaan ollut vain ja ainoastaan sataman tavaraliikenteen käytössä; sillä kulki 1860-luvulla myös henkilöliikennettä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Hämeenlinnasta Helsinkiin matkanut sekajuna poikkesi myös Sörnäisissä. Eipä taitaisi nykyajan Pendolinossa istuva salkkuherra suostua moiseen... Vuonna 1868 satamaan saatiin valmiiksi myös uusi pistolaituri, jolle rakennettiin myös rautatiekiskot. Yksi laituri oli VR:n omistuksessa, ja Valtionrautatiet ostikin sinne raskaan, itse asiassa aikaan nähden todella raskaan nosturin. Sataman tavara-asemasta tuli heti 1870-luvulla maamme rataverkon kolmanneksi tärkein tavara-asema. Sörnäinen oli tuolloin tärkeä puutavaran vientisatama. Laiturikapasiteettia tarvittiin nopeasti lisää. Puutavarasatama kukoisti, mutta Sörnäisten satama alkoikin kehittyä myös öljysatamaksi; ensimmäisen öljysäiliö valmistuessa vuonna 1889. Eipä aikaakaan, niin sataman kautta kulki 80% Suomen öljystä. Ja minnekkäs öljy laivasta laittettiin? Junaan tietysti, joten säiliövaunut olivat tuttu näky satamassa. Tuolloin suunniteltiin vielä että satama laajentuisi Mustikkamaankin puolelle; jonne luonnollisesti rakennettaisiin rautatiesilta... Näin ei kuitenkaan koskaan tehty.

Rataa Hakaniemen torille

Vuonna 1898 päätettiin radan jatkamisesta etelään päin; Hakaniemen torille. Kolmen vuoden kuluttua ja vuosisadankin jo vaihduttua vuonna 1901 oli rata valmis Hakaniemen torille saakka. Se kulki nykyisen Sörnäisten rantatien vierustaa. Rataa Sörkästä Hakaniemeen tuli yhteensä 1,7 kilometriä. Sivuraiteitakin oli 450 m:n verran. Yhdeksän vuoden kuluttua niitä olikin jo 1200 metriä. Rata oli varsin vilkkaassa käytössä. Hakaniemen halliin tuotiin paljonkin tavaraa rautatateitse, torikauppiaat heittelivät roskiaan siihen varattuun vaunuun, kalliolaisten asuntojen lämmitykseen tuotiin halkoja... Tiettävästi henkilöliikennettä ei torille tuota (tavallaan) kaksiraiteista rataa pitkin ole kuitenkaan ollut.

Linjavaihteita, linjavaihteita

Vuonna 1909 satamaradalla oli jo monta liikennepaikkaa ja linjavaihdetta (matkat Helsingin asemalta): Fredriksberg/Pasila 2,917 km, Fredriksbergin/Pasilan konepaja 4,140 km, Berghällin/Kallion vaihde 4,977 km, Granfeltin vaihde 5,142 km, Sörnäs snickeri vaihde 5,740 km, Kuritushuoneen vaihde 6,039 km ja lopulta päästiin Sörnäisiin, 6,767 kilometrin päähän 0-pisteestä. Jos vielä jatketaan Hakaniemen torin suuntaan, linjavaihteita olivat tuolloin Finska Stenindustri Ab 7,509 km, Kaupungin sähkölaitos 7,609 km, Andsténin tehtaat 7,807 km, Kone ja siltarakennus oy (nykyinen Kone) 8,052 km ja Lindberg 8,161 kilometriä Helsingin asemalta. Hakaniemen torille rautateitse asemalta oli 8,806 kilometriä. Linnuntietä tuo matka ei paljoa yli kilomerin ole...

Sivuraiteita sinne sun tänne

Hakaniemen torille vievän radan varteen tuli vuonna 1912 Andsténin tehtaiden 500 mm raideleveyksinen rata joka myös ylitti Hagnäsiin vievän radan. Varsinaisen satamaradan varrelle avattiin vuonna 1914 kaksi sivuraidetta, jotka sijaitsivat Vallilassa. Niistä kehittyi vähitellen Vallilan tavara-asema; samassa yhteydessä Sörmäisiin pystytettiin oikein semaforikin... Kulosaaren (ensimmäinen) silta valmistui viiden vuoden kuluttua, 1919. Samana vuonna Helsingin sähkölaitos rakennutti Andsténin tapaan kapearaiteisen radan, joka myös ylitti Hakaniemen rautatien. Rata oli halkojen kuljetusta varten. Sähkölaitos sai tehtäväkseen vastata raiteiden ylitysten turvallisuudesta. Kone ja siltarakennus oy:lläkin oli laaja kapearaideverkko, joka ei tosin mennyt "oikean" rautatien yli. Satamaradan varteen, Teollisuuskadun kohdille sivuraiteita tuli 1925. Koneelle tuli uusi pistoraide 1920-luvun lopussa. Seuraavana vuosikymmenenä Hakaniemen radan liikenne vilkastui vilkastumistaan, kun lisää teollisuutta saapui sen varteen. Sörnäisistä pohjoiseen, Kyläsaaren suuntaan raide saatiin 1931, samalla suunnalla sijainneelle vankilalle vuotta myöhemmin... Kasvu jatkui kompassineulan suuntaan, Arabian kaupunginosaan päästiin 1933. Hermanniin rakennetulle teurastamolle saatiin raide 1934... Samana vuonna taasen Hakaniemen radan varteen tuli Betonitehdas. Raiteita tuli jatkuvasti lisää; samaan tahtiin kun maata täytettiin ja tarvetta ilmaantui lisää...

Sataman muutoksia sodan alla

Satamassa olikin sama tahti jatkunut pitkään, muutokset olivatkin olleet muualla radalla. Mutta puutavara ja öljy (Helsingin kaupunginmuseon sivuilta löytyy kuva säiliövaunuista Sörnäisten satamasta 1930-luvulta) samassa satamassa aiheuttivat ongelmiakin. Vuonna 1939, sodan alla siis, öljykuljetukset siirtyivätkin Sörkästä katsottuna Kulosaaren toiselle puolelle; uuteen Herttoniemen satamaan. (Artikkeli Herttoniemen satamaradasta ilmestynee tämän vuoden aikana). Vuonna 1941 valmistui Helsingin Myllyn viljasiilo Hakanimen radan, sanottakoon toriradan varrelle.

Uudistuksien 1950-luku

Radan ikä lähenteli jo 100:aa vuotta. Sitä oltiin muutettu moneen otteeseen, mutta nyt alkoi kaikesta huolimatta tuntua siltä, että Sörkän ratapiha on vähän vanhanaikainen... (Helsingin kaupunginmuseon sivuilta löytyy ilmakuva Sörnäisten satamasta vuodelta 1949) No. Tuumasta toimeen. Uutta ratapihaa alettiin rakentamaan vuonna 1954. Se rakennettiin melkeinpä kohtisuoraan vanhaan ratapihaan verrattuna. Samassa yhteydessä Hakaniemeen lähtevä rata sai uuden linjauksen. Tuolloin valmistui myös sataman uusia laitureita ja muutaman vuoden kuluttua, vuonna 1957, Kulosaaren uusi silta. Ratapiha koki muutoksia lisääkin ja yhteensä raiteita rakennetiin lisää uskomaton määrä; 9100 metriä...

Suuria muutoksia 1960-luvulla

Radan kulku Pasilasta Vallilan kautta alkoi olla hieman hankala jatkuvasti muuttuvan ratapihan suhteen. Lisäksi suunniteltiin metroa. Tuolloin päätettiin luopua nykyisestä ratalinjauksesta ja rakentaa uusi ratalinjaus joka kulkisi Pasilan alitse ja sitten edelleen Kumpulan kautta satamaan. Rakennustyöt aloitettiin Helsingin kaupungin vastuulla 1960. Sompasaaren satamaa alettiin uusia lisää vuonna 1961. Uusi asema- ja junatoimistorakennus valmistui 1965, jolloin aiemmin kolmannen luokan asemasta satamatoimistoksi muutettu vanha asemarakennus purettiin uusien raiteiden tieltä, joita rakennettiin jatkuvaan tahtiin... Samana vuonna valmistui uusi rata, jonka ratalinja selostetaan kuvien kera artikkelin seuraavalla sivulla. Vanha rata purettiin kuitenkin vasta 1968. Vallilan tavara-asema alkoi hiljentyä... Raiteita satamaan tuli vuosittain aina hieman lisää... Sörnäisiin ajettiin myös suoria tavarajunia mm. Riihimäeltä.


kuva

Suora tavarajuna Sörkkään. Risto vetää tavarajunan Pasilan ohi pysähtymättä. Huomaa juuri sähköistyksen alla oleva konepajan raide. Pasilaa nykyään tuntevat voivat myös hieraista silmiään :)

©Juhani Katajisto

kuva

Huokaus. Eipä näe tällaista Vallilaa enää muuta kuin tässä Juhanin hienossa kuvassa...

©Juhani Katajisto

kuva

Mikä näky! Dv15 1981 tavaravaunuletkan kanssa ja oikella vempu valmistautuu lähtemään auran kanssa aurailemaan, sillä isolla ja painavalla Ristolla ei uskallettu lähteä pitemmälle. Tunnistatteko paikan? Pasilasta uutta reittiä tullessa, melko pian Hämeentien alituksen ja Hermannin rantatien ylityksen jälkeen. Tällä paikalla on raiteet melkolailla samaan tyyliin nykyäänkin...

©Juhani Katajisto

kuva

Sataman arkea 1970 -luvulta. Kuva on otettu Kulosaaren sillalta etelään.

©Eeva Rista

kuva

Radan pää ilmeisesti Arabian tehtaiden kupeessa...

©Simo Rista

kuva

Teollisuusraiteita...

©Simo Rista

kuva

Kuvan raiteilla näkee vielä nykyäänkin päivittäistä liikennöintiä. Kuvassa Hermannin rantatien viereisiä raiteita.

©Simo Rista

kuva

Teurastamon pistoraide Sörnäisissä, tällä paikalla on nykyään talo. Hermannin vankila jää vasemmalle. Kuva vuodelta 1978.

©Pauli Ruonala

Lisätty 25.3.2005

Kehitys pysähtyy

Ratapihan uusimisen jälkeen ei ollutkaan juuri mitään uusittavaa tällä suunnalla. 1970-luku tuli, liikennettä oli, mutta radan suhteen jatkettiin samaan tahtiin. Satama-alueen pohjoispäästä pääsi jatkamaan vielä pohjoisemmaksi, Arabiaa kohti. Aluksi oli Metsähallituksen raiteistoa, sitten Paperinkeräys oy sivuraiteen kera ja kauimpana olivat Arabian tehtaat, joille oli oma raideyhteys ja ilmeisesti liikennettäkin. Sama tahti jatkui 1980-luvullakin. Vallilan tavara-asema lakkautettiin joulukuussa 1987 ja sen viimeiset raiteet purettiin. Näin oltiin Pasilan konepajan ja Sörnäisten välisen ratapätkän viimeisetkin jäljet pyyhitty. Alla ratapihakaavio Sörnäisistä, vuodelta 1986.

1986

Purkamisen 1990-luku (täälläkin)

Vuonna -90 syntyneen kirjoittajan harmiksi 1990-luvulle tultaessa täälläkin alettiin purkaa raiteita, kuten Helsingin eteläisellä satamaradallakin oltiin muutamaa vuotta aiemmin tehty. Arabian tehtaiden raideyhteys purettiin vuonna 1990, ja rata jatkui enäää Paperinkeräys oy:lle saakka. Purettua rataa kertyi tässä yhteydessä tosin vain 300 metriä. Etelämpänä, satama-alueella sijaisevan Hanasaaren voimalaitoksen hiililaitureille ei enää tarvittu raideyhteyttä ja rata katkaistiinkin vuonna 1992. Raiteita ei kuitenkaan heti purettu. Nyt niitä ei kuitenkaan ainakaan suuremmissa määrin enää löydy, ellei sitten hiililaiturilla jossain ole... Loput raiteet pohjoisessa, Paperinkeräys Oy:lle sun muualle johtavat, lojuivat ilmeisesti käyttämättöminä tai korkeintaan vähän käytettyinä. Kun Arabianrantaa alettiin pikkuhiljaa rakentamaan, purettiin loputkin raiteet, ilmeisesti joskus vuosien 1997-1999 tienoilla. Nyt raiteistojen paikalla on vielä monin paikoin joutomaata, sekä työmaita ja maaperän puhdistusoperaatioita. Myös muualla on lähinnä isompien raiderykelmien kanssa tullut muutoksia.

Edellinen sivu - Seuraava sivu
Seisake.net © Juhana Hietaranta ja Santeri Laurila 2002-2018 - Info ja palaute